Terassien kauhu

Tänään teki mieli kiinalaista ja suuntasin keskustan halpaan kiinalaiseen. Harmillisesti se ja toinenkin olivat kuitenkin suljettuja. En keksinyt mitään muuta, joten ryysin heti viereiseen hieman kalliimpaan paikkaan sisään, jota siskonikin oli joskus suositellut(!?!). En tiedä kuitenkaan kumpaa valintani häiritsi enemmän, minua vai ravintolassa jo olevia asiakkaita. Pukumiehet katsoivat hämmästyneenä ja ehkä hieman harmissaan, kun rönttövaatteinen opiskelija lantusti sisään hienoon ravintolaan, hikiläikät vatsan kohdalla...(No oli kuuma päivä hei!) Niillä oli jotain ulkomaalaisia vieraita mukana ja ehkä niistä oli noloa näyttäytyä tavallisten pulliaisten kanssa lounaalla...
Itsekin alkoi kaduttaa valinta kun aloin selata ruokalistaa, joka ei ollut kovin opiskelijaystävällinen. Ja muutenkaan, en oikeen tykkää hienoista ravintoloista. Tunnelma on usein kovin jäykkäniskaista, mielestäni. Noh...pakkohan se oli jotain tilata, kun ei viittinyt enää oikein ottaa juoksulähtöäkään. Tilausta noutamaan tullut aasialainen nuorimies oli kyllä erittäin mielyttävä (hottis) ja sympaattinen, kohtelias ja hienovarainen (juuri sopivan flirtti...), mutta suomalainen tarjoilija sen sijaan oli vähän nihkeähkö. On se kumma kun suomessakaan ei maksava asiakas saa kunnon palvelua vähän hienommissa paikoissa. Se että olen nuori ja en pukeudu merkkivaatteisiin, ei tarkoita sitä ettenkö olisi valmis maksamaan tietyistä asioista vähän enemmän. (No okei, sillä kertaa en ollut niin paljon)
Muistan kun joskus lökäpöksyisenä nuorena neitinä kiersin Eurooppaa kavereiden kera; en ollut sielläkään aina aivan tervetullut ilmestys. Saksassa mut yritettiin heittää ulos eräältä terassilta useaan otteeseen...istuin kaverini, joka oli tilannut bisseä, kanssa siinä ja kävin ostamassa kaksi kertaa jäätelöä. Tarjoilija tuli vähän väliä ilmoittamaan, että se jätski on "to go". Olisko mun sitten pitänyt jättää kaveri siihen yksin juomaan bisseä? Vai en tiedä olisko se tarjoilija halunnut mieluummin, että olisin mennyt siihen terassin viereen norkoilemaan tj. Tuskinpa. Molemmat lähdimme heti kun kaveri oli saanut lasiansa tyhjennettyä...
Noh, pukumiehet häipyivät kiinalaisesta, mutta jouduin ruokailemaan kahden muun bisneshenkisen alfauroksen seurassa. Ruoka oli tietysti hyvää, mutta kyllä laskun tullessa vähän kirpaisi. (Sitä paitsi kiinalaisissa syöminen ei tee hyvää laihikselle. Sitä riisiä tulee syötyä niin hemmetisti...)
Tilin saldo ei edelleenkään päätä huimaa, mutta ehkä se että olin tänään työhaastattelussa vaikutti tähän rohkeaan vetoon. Mutta ei se haastattelu kyllä NIIN hyvin mennyt, että mulla olisi ollut varaa tähän oikeasti. No tulipahan sekin paikka testattua.