Geddupp!

Tänään valohoidon päätyttyä en jaksanut nousta pritsiltä rasvailemaan ihoani. En vaan jaksanut! Oli niin ihana jäädä siihen makoilemaan kaikessa rauhassa. Muutenkin nautin valohoidosta ihan älyttömästi. Se on mun pieni meditaatio-hetkeni keskellä viikkoa. Saa olla ihan rauhassa vaan, miettiä omia ajatuksia ja nauttia lämmöstä. (Odotan vaan että aika nostetaan puoleen tuntiin, mutta on se 11 minuuttiakin ihan nannaa!)
Viimeksi mainitessani valohoidon valittelin yksinäisyyttä. Mutta on asialla toinenkin puolensa. Joskus on ihanaa olla vaan omassa rauhassa ja nauttia yksinäisyydestä. Voi kelata maailmanmenoa ja selkeyttää ajatuksiaan elämästä... En koe olevani epäsosiaalinen jos vietän välillä paljonkin aikaa yksikseni. Joskus tuntuu että vaan tarvitsen sellaista selvittely-aikaa. On niin paljon asioita selvennettävänä päässä...
Hankalampi juttu onkin sitten välillä löytää se tasapaino liiallisen ja liian vähäisen yksinäisyyden välillä. En tiedä onko tämä sitten joku yleismaailmallinen propleemi vaiko ihan vaan oma ongelmani? Ehkä en vaan osaa kuunnella itseäni. Tasapainon löytäminen on mulle joskus muissakin asioissa hankalaa...
Tän kaltasista ongelmista oli mun mielestä sosiologian kirjassakin jotain läppää... Yksityisyyden ja yhdessäolon tarpeen ristiriidasta...

No jokatapauksessa...Itsensä kuunteleminen...siinä vasta ois taito! Sen avulla vältyttäis monelta pahalta. Mua käy hermoon kun joku tulee selittämään, että maailmasta on tullut paha paikka, kun ei noudateta perinteitä ja kuunnella aina vanhemman neuvoa...
Mun mielestä ongelma on enemmänkin siinä että kuunnellaan liian kritiikittömästi kaiken maailman TV-psykologeja ja sitä sun tätä asiantuntijaa. Vastausta omaan pahaan oloon tai ongelmiin etsitään mielummin kirjoista, sen sijaan että yritettäisiin kuunnella itseään ja löytää oma tapansa taablata.
Ainahan voi ja kannattaakin tietysti jakaa omia kokemuksiaan muiden kanssa siinä toivossa, että muiden ajatuksista saisi jotain hyviä vinkkejä, mutta ei kukaan voi mun mielestä tulla kertomaan kenellekkään että juuri tämä on se oikea tapa sulle, vaikka se itselle olisikin. Ihmiset kun ovat erilaisia ja erilaiset asiat sopivat erilaisille ihmisille.

Ehkä olisikin syytä nostaa se pylly TV:n äärestä useammin ja puuhailla vaihteeksi jotain omia juttuja ja ajatella omia ajatuksia... ja tää neuvo on kyllä just mulle räätälöity: "Mutta kun "raskaan" päivän jälkeen on niin helppo rentoutua TV:n ääressä..." Siis koomailla laatikon edessä! TV the drug of the nation todellakin...