kesää pukkaa...

huaah.. tuli sellainen fiilis nyt, että voisi vaihteeksi päivittää tätä blogia. Onhan siitä jo varmaan joku puoli vuotta kun viimeksi jotain kirjoittelin... on mua tässä välillä mietityttänyt että voisi päivittää, kun sellaista kommentiakin on erinäisiltä tahoilta kuulunut, mutta en oo vaan saanut aikaiseksi...
Hmmm... tuntuu että oon pienimuotoisessa kriisissä, siis aina musta tuntuu sellaiselta kun kesäloma alkaa! kyllä se sitten parissa viikossa yleensä menee ohi, tai toivottavasti ainakin sitten kun kesäduuni alkaa...ainakin toivottavasti! se kyllä jotenkin taas tuntuu kauhealta mullistukselta, kun pitää oppia niin paljon uusia asioita... no saapahan ainakin jotain elämänsisältöä, kun nyt ei oo oikeen muutakaan tekemistä (paitsi treeni!) jotenkin en ollut tänä vuonna ollenkaan varautunut kesäloman tuloon...

22 akuuttia kysymystä

Miksi sulakkeet palavat juuri silloin kun lempi cd:si, jota juuri nyt haluaisit ihan välttämättä kuunnella korvalappustereoilla, on sisällä soittimessa jonka kansi ei lähde auki ilman virtaa?
Miksi talonmies ei voi ikinä tulla paikalle, kun pyydetään? (Miksi talonmies edes on talonmies, jos ei sitten kuitenkaan ole talonmies?)
Miksi naapurissa asuu vain ärsyttäviä mummoja ja hevi-diggareita?
Miksi pesutupa on aina liian kaukana?
Miksi ärsyttävät mummot kyttäävät ja valittavat?
Miksi talon hyvän näköiset nuoretmiehet eivät asu minun naapurissani?
Miksi naapurit eivät kutsu toisiaan toistensa bileisiin?
Miksi bileet ovat aina jossain Vantaalla, niin että juuri kun ilmoitat olevasi vihdoin tulossa sinne, niin ne ilmoittavat olevansa jo kohta lähdössä Helsinkiin? (Aaargh)
Miksi baareissa on aina niin paljon savua?
Miksi olen töissä baarissa?
Miksi baarissa, jossa olen töissä, on keskimääräistä enemmän savua?
Miksi olen töissä baarissa, jossa on keskimääräistä enemmän savua?
Miksi en halua olla töissä muualla?
Miksi vittuttaa?
Miksi tulee kirjoitusvirheitä?
Miksi en osaa ikinä lopettaa ajoissa?
En nyt siis puhu dokaamisesta...
Miksi luulisin että joku luulisi että puhun dokauksesta? (Hmm...)
Miksi minulla ei ole miestä ja kaikilla muilla on? (Blaah...)
Miksi en saa mitään aikaiseksi?
Miksi nyt ei oikeen huvita tehdä mitään?
Miksi ulkona on pimeää ja olkkarin lampussa on kosketushäiriö? (tai ainakin se käyttäytyy kuin diskovalo, epileptikot poissa pysyköön...)
Miksi meidän talossa ei mikään toimi???
ÄÄÄÄÄÄÄÄÄääääääääää......

(Niin ja anteeksi hurina, en ole ollut kovin aikaansaapa viime aikoina...)

5 syytä miksi olen henkisesti mummo:

Siskoni poikakaveri tokaisi tässä kerran, että olen henkisesti mummo. Aloin miettiä tokaisua tarkemmin ja aloin löytää itsestäni selkeitä mummoutumisen merkkejä. Olenhan jo 21 vuotias.

1. Syön mummokarkkeja
Syön siis kavereideni mukaan mummokarkkeja. Esimerkiksi jos tarjoan irtokarkeistani muille, niin vastaus saattaa pussiin kurkistamisen jälkeen kuulua: "hyi emmä tollasii mummokarkkeja haluu!". Okei saatan kyllä pitää perinteisistä ja selkeistä mauista kuten suklaa, toffee(erityisesti hedelmä), laku ja lakritsi, mutta se on mielestäni ihan perusteltua. En tykkää esanssi-kirpelöistä.

2. Hoidan pankkiasioitani...pankissa!
Joku (mummo) saattaisi tässä kohtaa kysyä, että missä niitä sitten hoidetaan. No verkkopankissa tietenkin. Tästä sainkin henkinen mummo -tittelini. Selitin siskoni poikakaverille juuri monivaiheista vuokranmaksu prosessiani, joka sisältää vaiheita kuten käteisen nosto pankkiautomaatista ja sen tallettaminen toiseen pankkiin...

3. Hymähtelen itsekseni
Olen pannut viimeaikoina merkille tapani hymähdellä itsekseni (ihan kuin mummot ikään!). Hymisen esimerkiksi kaupassa tarkastellessani valikoimaa ja muutenkin yleisillä paikoilla. Se on mielestäni hieman huvittavaa, mutta ei voi mitään...

4. Minulla on ostoksille erityinen kangaskassi. Harkkakamojani kannan myös itse tekemässäni kangaskassissa.

5. Tykkään tehdä käsitöitä ja muuta mummomaista näpräystä (sori nyt muille käsityöihmisille)

opiskejijan lounas

No huh huh! Unicafe on ryhtynyt entistä nipommaksi! Erehdyin ottamaan lisää maitoa niin minulta veloitettiin 40 senttiä. Lisäksi ruoka oli niin mautonta, että innostuin maustelemaan sitä vähän, jonka jälkeen se oli niin tulista, ettei sitä enää kerta kaikkiaan pystynyt syömään... Lopulta ainoaksi vaihtoehdokseni jäi ahtaa itseni täyteen salaattia ja ruisleipää, mikä ei kyllä sinänsä ollut mikään huono vaihtoehto.

Nyt tekee mieli kahvia...

Kohtauksia ravintolasta

Syötyäni ruokani kiireessä palaan tiskin taakse. Otan tilaukset asiakkailta, jotka ovat lähimpänä kassaa, koska...noh...se nyt yleensä on tapana.
Keski-ikäinen pukumies huutelee tärkeän näköisenä jotain tiskin toisesta päästä, mutta jatkan asiakkaiden palvelua tässä päässä

...

Ojennettuani juomat asiakkaille pukumies kysyy piikikkääseen sävyyn, että "pitäisikö mun vaihtaa tähän toiseen jonoon vai mitä?" (öh...joo!) Jätän pienen kärkevyyden huomiotta ja otan miehen tilauksen.
Lausuttuani loppusumman mies ojentaa S-etukortin. Katson korttia vähän aikaa, ojennan sen takaisin miehelle ja sanon ettemme ole Hok-elannon ravintola (tää ei oo mikään Rosso!). Mies hämmentyy ja hänen naispuolinen seuralaisensa purskahtaa kovaääniseen naurun remakkaan. Onneksi käteistä löytyy.

...

Seuraavalla kerralla pukumies tilaa jotain "ihan perus viskiä...tuplana". Ilmoitan ettemme myy tuplia, mutta koska mies ei näytä kuulevan tai ei ymmärrä mitä sanon, kaadan hänen pyytämäänsä Famous Grousea kahteen lasiin (näin kierretään lakia). Höylättyäni jotain toista korttia mies läträä tiskillä viskien kera, kumoten toisen lasin toiseen, ja päättää ohjeistaa kokematonta työntekijää hieman:
"Eh...en haluaisi neuvoa sua työssäsi, mutta yleensä kun tilataan tuplat, niin ne tarjoillaan yhdessä lasissa!" Mies virnuilee tietävän näköisenä. Toistan uudelleen, että emme myy tuplia, ja lisään tällä kertaa, että se on alkoholilainsäädännön vastaista.
Tässä vaiheessa miehen seuralaisella on jälleen naurussa pitelemistä. Lisäksi ojennamme häntä siitä, että lasien sisältöä ei saisi kaataa yhteen baaritiskillä. Mies näyttää myrtyneeltä. Viimeistään nyt hänen iltansa on pilalla (ainakin ilmeestä päätellen!).
No onhan se hieman noloa olla väärässä ja itsevarmat nuoret naiset tietysti ärsyttävät aina vähän...
Myöhemmin mies nuokkuu tiskillä varsin juopuneen oloisena. Mies näyttää murjottavaiselta ja naispuolinen seuralainen on kadonnut.

Mielestäni koko tapaus oli hieman huvittava...

Nykyajan nuorisosta kuulee usein käytettävän "kaikki tänne heti ja nyt" ilmaisua, mutta työskenneltyäni ravintolassa olen tullut siihen tulokseen, että juuri nämä keski-ikäiset (yleensä bisnes-henkiset) miehet ovat useimmiten niitä "kaikki mulle heti" -tyyppejä. Kärjistetysti voisi sanoa että keski-ikäinen pukumies kuvittelee aina olevansa ensimmäinen jonossa ja tietävänsä kaiken työstäni. Keski-ikäiset miehet ovat myös kaikkein kärkkäimpiä neuvomaan minua työssäni.
Yleensäkin heille tuntuu olevan varsin tärkeää osoittaa olevansa minua korkeammassa asemassa; enemmän ikää,(+testosteronia) ja varallisuutta (ilmeisesti myös kokemusta kaljatuopeista löytyy).
Voisiko tästä päätellä jotain...keski-ikäiset miehet ovat kriisissä? vai vaan keski-iän kriisissä...
Olisiko näiden kuitenkin syytä tehdä pieni reality-check? Muitakin asiakkaita on olemassa...

Just a thought...

Tää biisi soi mulla päässä tänään:

I pray that the sun shines
And the wind blows
Like it did then on her day
Won't sleep the night before
I'll be up just pondering my life
I would call on my peeps
Early in the morning
To come later for a party
Id spend the day
With my angels at the beach
Listening to the shore
That would be the way they'd remember me

If this was my last day here on earth
If this was my last day
If this was my last day here on earth

Pray that its a saturday
That's a better day for me to go
I can be free on the weekend
I use to live for the weekend
Call you up
Bout and hour to come through
And we do things
Do things over and over and over again
Just when you blow me out
You blow me out...
Thats when my heart would stop...

If this was my last day on earth
If it was my last day here
If it was my last day here on earth
Ooooo earth

Never really thought about it
So carefree
Young and just doing my own thing
Really i'd be on bending knee
Praying that he opens his gates for me

Spend the day with my angels at the beach
Listening to the shore
That would be the way they'd remember me

If this was my last day here on earth
Would you remember me?
If I was gone
Would you remember me?
If it was my last day


Teedra Moses: Last day
(Complex simplicity)

Antaa metsien palaa

Ärsyttää jatkuva ruikutus savusta. TV-uutisissa jaksetaan uikuttaa Venäjän metsäpaloista nykyään joka päivä. Asenne on tyyliin "taas me suomalaiset saadaan kärsiä, kun venäläiset rähmii". Viimeksi uutisissa jopa mainittiin, että Helsingin ilmanlaatu on melkein yhtä huono kuin Mexico Cityssä. Hei haloo! Mexico Cityssä asuu noin 30 miljoonaa ihmistä, ellen nyt väärin muista. Siellä tuskin valitetaan savuhaitoista joka päivä.

Jos joku nyt tähän savuun kuolee niin saa kyllä syyttää itseään... Hengityssuojaimet on keksitty! Niitä saa apteekista, jos joku ei vielä tiennyt. Suomalainen on siitä kummallinen otus, että mieluummin kuolee savuun kuin käyttää noloa hengityssuojainta kadulla.
TV-uutisissa ei metsäpalojen sammuttamattomuudelle ole esitetty muuta syytä kuin Venäjän saamattomuus. Mutta eikös metsäpalot ole osa metsien luonnollista kiertokulkua ja hyväksi kasvualustalle? Mitä niitä nyt turhaan sammuttamaan, jos sammuvat itsestäänkin loppujen lopuksi. Antaa palaa!